Nelikymppinen äippä Pohojammaalta tekee hopeakoruja, hopeaketjuja, helmiä ja kaikkia niitä yhdistettynä kaula-, ranne- ja korvakoruiksi. Jos kiinnostuit jostain, niin ota rohkeasti yhteyttä: paivi.jouppi@luukku.com. Käy kurkkaamassa myös verkkokauppaani: www.dragonfly-koru.com
Tuli vähän pitkä tauko edellisestä postauksesta
. Elämässä kun sattuu ja tapahtuu, niin jää vähän toiset asiat huonolle huomiolle. Noo. Vähän nyt kuitenkin jotain. Vihdoinkin on tuo nettikauppa saanut vähän tuulta siipiensä alle. Kiitoksia tilauksista kaikille, jotka tännekin eksyvät. Kuvat menevät nyt lähinnä kaupan puolelle. Tälläiset yhdet herkkukakunpalaset olis vielä vapaana. Ainakin hetken...

Hyvää joulua kaikille! (jos ei enää nähdä ennen sitä)
Lumet sulaa kovaa vauhtia. Jes! Mukava flunssa tuli kevään kunniaksi sulostuttamaan hyvin alkanutta kuntoilukautta. Puolitoista viikkoa niistettiin aivoja pihalle ja yskittiin keuhkoja pellolle. No, nyt sentään jaksaa jo taas liikkua. Harmitti eniten, että yks joogatunti jäi välistä
. Just nyt, kun alkaa asanat sujua. Vuoden vaihteessa aloitin astangajoogan ja mahtavaa on ollut. Kummasti alkaa jäykkiskin venyä mitä kummallisempiin asentoihin. Hyvää tekee...
Ja kuinka ollakaan, kun kerran korujen vääntäjästä on kyse, niin... pakkohan mun oli joogaan liittyvä koru tehdä. Hopeasavesta tein about 2,5 cm halkaisijaltaan olevan om-riipuksen ja sitten sahasin ihan pikkiriikkisen riipuksen hopeasta ihan samaisella om-aiheella. Ensimmäisen kerran kokeilin käsinkaiverrusta - joo ja siltä näyttääkin. No kyllä se kelpaa, kun tarpeeksi kaukaa katsoo
. Tässä näytettä:

Korujen kanssa on taas häärätty. Valikoimaa olen päivitellyt taas muutamalla korulla viime viikon aikana
ja lisää tulee kunhan postipoika jaksaa kantaa hopeapakettini taas perille. Tarvikepaketteja on niin ihana
saada, mutta kun ei se raha tunnu vieläkään kasvavan puussa.
Kaikenlaisia sydämiä löytyy helmivarastot pullollaan. Mistähän kummasta niitäkin aina tarttuu mukaan
.
Tämäkin on tehty jo jokin aika sitte.

Harvakseltaan tulee näköjään täällä päivitettyä juttuja. No mutta kun....
Tässä vähän maistiaisia. Pikkujoulut tais olla mielessä, kun tätä Hello Kitty-rannekorua tein.

Nam!
Niin kauan, kun olen koruja tehnyt, olen katsellut uutisista lähinnä sään (no se on tässä sivuseikka) ja ehdottomasti naispuolisten uutistenlukijoiden koruvalikoimat. Niistä saa välillä kivoja ideoita sovellettavaksi omiin töihin. Jokuhan nekin on tehnyt, että sori vaan jos olen jotakin plagioinut. Tässä viikonlopun satoa:

Tässä on oikeasti hennon vaaleanvihreitä helmiä, mutta kuvatessa on älyttömän vaikeaa saada värit kohdalleen. Kaipaa edelleen perehtymistä kameran saloihin.

Kirpparilta löysin pussillisen lasihelmiä joskus keväällä. Muut oli sinisiä sydämiä, mutta näitä isoja mustahopeitakin oli joukossa pari. Jeeee....
Mies juoksi vuosi sitten ensimmäisen maratoninsa ja pyysi sen kunniaksi mua tekemään aiheeseen sopivan korun. Vähän hopealevyä, nyöriä ja numeromeisteillä maraton numeroina ja avot! syntyi miehen koru. Tykkäs tästä simppelistä mallista niin, että koru on killunut kaulalla ahkerasti. Teen näitä lisääkin, jos joku haluaa.

Ei kun ihan oikeesti mahtava sää. Lämpöä riittää, ainakin omalla terassilla. Tuli hyödynnettyä vapaata aikaa taas vaihteeksi korujen tekemiseen. Löysin eilen aivan oudosta sekatavarakaupasta ihania lasihelmiä ja niitä piti heti päästä käyttämään. Auringon lämmössä oli mukava tehdä muutama kaulakoru. Kuvia en vielä ehtinyt ottaa, mutta jos sitten joku toinen päivä ;)
Vihdoin ja viimein kävin viime syksynä hopeakorukurssinkin. Siihen mennessä olin luottanut kirjoihin ja omaan äitiin (kiitos alkuun pääsemisestä!), mutta taitojen karttuessa kasvaa kummasti halu tehdä koko ajan vaikeampia ja vaikeampia töitä. Ei riitä enää se mitä pystyy melko helposti tekemään. Olin ajatellut, että sormus olisi kiva jossain vaiheessa tehdä ja yllätys yllätys... ensimmäinen työ mistä aloitettiin oli sormus. Jee! Loppujen lopuksi niitä tuli väännettyä sitten about kymmenen, kun kaveritkin halus omansa. Tässä näytille muutama ihan perussormus. (Omasta mielestä ihan ok jälkeä.)

Oon juossu ja hääränny koko talven niin vauhdilla, että verenpainekin nousi hurjiin lukemiin. Nyt on sitten pakko vähän hidastaa tahtia. Niin se lääkärikin meinas. Koruja en kyllä jätä. Näpertäminen on niin mahtavaa hermolepoa että! Lisää koruja syntyy jatkuvasti. En vaan oo saanu niitä millään koneelle. Sentään kotisivut ehdin tehdä uudet, mutta sinnekin pitäisi kovasti saada uusia kuvia. Jos tässä pikkuhiljaa...
Näitä helminauhoja olen tehnyt jo kolmisenkymmentä erilaista ja kaikki myydään pois, joka vain haluaa, niin sähköposti toimii! Herkullisen näköinen kasa, vai mitä? Kokosin koruistani kirjankin. Ihana tuli. Ja miten helppoa se oli tehdä. Valmis ohjelma (Ifolor) ja sinne kuvat ja tekstiä. Avot! Mahtavaa. Nähdään taas.





